Another day in paradise

noniin tekstiä on luvassa sunnilleen saman verran ku kalevalassa! Noh. Brissyyn kun saavuin niin leikin paikallista ihmistä pari päivää perjantaihin 29.11 asti jonka jälkeen toimin enemmän tai vähemmän oppaana Jukalle joka saapui Brissyyn. Jukan ainoot toivomukset reilun 2vkon reissulle oli eläintarha ja snorklaus. Fine by me! Niinpä suunnittelin meille tietämättäni kuumuutta ja hikeä tihkuvan reissun kohti pohjoista, koska herran lento takaisin suomeen tulisi lähtemään Cairnssista. Ennen kaikkia paratiisiseikkailuja olin siis varannut meille reissun Australia Zoohon, joka on jo edesmenneen (muuten manta rayn pyrstön pistoon kuolleen) ylienergisen krokotiilimiehen Steve Irwinin perustama eläintarha. Zoo sijaitsee Brissyn pohjoispuolella sunshine coastille lähdettäessä ja ajomatka on reilun tunnin mittanen. Ja tuona päivänä kun reissuun päätettiin mennä niin eikös tullut taivaantäydeltä rehellistä sadetta ja tietysti tasaisesti koko päivän, kunnes aurinko alkoi vittuillakseen pilkisteleen pilvistä-hetkenä jona nousimme takaisin bussiin lähteäksemme pois zoosta........... kiitos. No kuitenkin kaikkien onneksi, mutta yleensä useimpien epäonneksi, ei niin välitetä kymmenestätuhannesta lapsesta juoksentelemassa, itkemässä, kiukuttelemassa, syömässä, vessassa, kassalla, kaupassa, uimassa, eläintarhassa tai juurikaan missään niin päivä oli täydellinen meijän reissulle, koska sade oli karkottanut lähes kaikki lapsiperheet eläintarhasta. Eikä tarvinnut jonotella yhtään mihinkään. Toisin kun seuraava päivä olis varmasti vääntyny v-käyrän nii korkeelle et mittari halkeis meinaan sunnuntaina eläintarhassa olis ollu Irwinin pojan 10 vuotispäivä sirkushulabalookekkalot ja paikka (ja varmasti jonkun pelihousut ja hermot) on varmasti ratkennut liitoksitaan. Niin siis mutta tää lapsijuttu ei päde missään tilanteessa mun oman suvun lapsiin... vaan kaikkien muiden.

Muthei oikeesti lapset aivopesee kaikki vanhempansakin, lasten isit ja äidit on että 'minun Liisi ensimmäisenä' ja 'hei anteeksi nyt meidän Pekka ei nää teidän takaa yhtään mitään' ja 'vai ei oo teillä prinsessa pahvimukeja, kun meidän Piparkakkutaikina-Raparperi-Lyydia ois just halunnu semmosen, voih nyt se kyl suuttuu. no onks glitteripillejä?' MITÄ HELVETTIÄ!?!!?? Minun lapsi ensimmäisenä ja parhaille paikoille ja ekana silittään Koalaa ja hei meijän lapsi on parempi ku teijän lapsi. Ruokajutuissa aussivanhemmat on pahimpia ja se näkyy usein lasten ja vanhempien elopainossa ja ostoskärryssä. Oon aivan kauhuissani tästä tavasta syöttää lapsille KEKSEJÄ !! Ns. snacksikeksejä joita dipataan suklaakastikkeeseen. En söis niitä edes itte saatika syöttäis lapsilleni! Ja siis oikeesti jo 2 v lapsille annetaa tällast tavaraa + makumaitoo, haluuxx minttuu vai manzikkaa tänää, lasten hampaat ei kestä sellasta eikä liioin elimistö. Hyys, se läski niinku rakennetaan täällä huolella alusta asti, koska ollaan laiskoja opettaa lapset syömää oikeita ruokia ja panikoidaan heti jos pikku Lasse sanoo ei banaanille. Noniin todella off topic meni tää ny mut ärsyttää.

Eläintarha oli siis erittäin hyvä kokemus ja sai rauhassa kattella kaikkee. Zoossa on paljon krokotiilejä ja alligaattoreita niinkuin olettaa saattaa, mut myös Afrikka osio jossa kirahveja, seeproja, gepardeja ym. Parhaimpia oli kaks tiikerinpentua, joitten leikkejä katottii varmaa yhteensä tunnin. Zoossa on myös iso katsomo krokotiilishowlle joka olikin aika huikee. Showhun kuulu myös eri papukaijojen lennättäminen katsomossa ja se oli kyl upeeta. Niin hienoja ja värikkäitä otuksia. Myös iso kondoorikotka lennähti stagelle ja se oli varmaa yhtä suuri kun seuraavaksi estradille vyöryvä suolasenveden krokotiili. Sitä sitten syötettii siinä ja kerrottiin kaikenmoista. Sunnuntaina pakkailtiin, koska tunnetusti mein huone muistutti jo 2 päivän jälkeen räjähdyksen aiheuttamaa kaaosta. 

Maanantaina lennettiin Brissystä ensin erittäin kuumottavan ja kummallisen laskeutumisen saattelemana Proserpineen eli toisinsanoen lentokentälle joka vie  Whitsundayssille, joka taas kattaa kaikkeudessaan 72 valkohiekkaista, palmujen peittämää saarta. Proserpine on siis n.50 km sisämaahan päin Airlie Beachistä ja Shute Harbourista. Pirkkalan kokoselta ja näköiseltä, mutta yllätys kyllä, ei yhtä epäorganisoidulta kentältä, pääsee airport shuttlella elikkä superilmastoidulla bussilla suoraan, Able Pointiin, Airlie Beachille tai Shute Harbouriin asti. Yksi suunta shuttlella maksaa 17dollaria per pers, niinku yleensäkin olen todennut lentokenttäbussien/junien maksavan (Bne 16d, melb 17d...) Omasta mielestäni tuntuu kamalan kalliilta. Miksei kaikkialla voi vaan kertakaikkiaan julkinen liikenne hoitaa homman ja olis halvempaa, RIISTOA !!!! No läpäl. Mut kuitenkin. Noh maksettava se oli kuitenkin ja päästiin mestoille Airlie Beachille, josta jo aikojen alussa olen lukenut että se on portti Whitsundays saarille ja päättänyt että tonne menen. No siellä sitä oltiin! Ja mitä siihen hikeen ja kuumuuteen tuli, niin Brissyn ilmasto oli kyllä suomen kesän kaltainen säälittävä helleaalto verrattuna siihen mitä tuola sai kokea. 50 aurinkorasvaa tahkottiin aivan tauotta koska hiki kertakaikkiaan huuhteli kaiken pois. Ekana jukalla paloi korvat. Perus, koska kuka nyt korviaan rasvaa. Airlie Beach oli kyllä äärettömän mukava paikka vaikkakin backpackereiden valloittama, silti hellyyttävä eikä mitää fancyjä rakennuksia vaan rehellistä lomaelämää, easyliving, no worries meininki. Bailukulttuuri kyllä kukoisti oikein perusteellisesti ja hetkittäin tuli mieleen vähä Surfers Paradise, tosin Airliella kaikki oli rennompia ja vaan nautti elämästä thongsit jalassa. Surfferi on mekkoihmisten ja kihojen rankatduunitrankathuvit-bailumesta. Oltiin yks yö siinä Airliella Whitsundayssille tullessa ja tiistaina otettiin Shute Harbourista (toinen vaihtoehtosatama on Able point, riippuu mihin saarelle haluat matkustaa) ferry Long Islandille joka on saarista lähimpänä mannerta ja nimensä mukaisesti pitkä saari. Nyt huomio kaikki, jos tätä plokia ny ylipäänsä kukaan ulkopuolinen lukee, jotka on kiinnostuneita kyseiselle saarelle matkustamisesta niin saarella ei ole kauppaa mistä voisi ostaa ruokaa eli safkat täytyy tuoda maista kuten myös cashmoney jos ei tahdo 2dollarin hinnalla nostaa käteistä respasta, meinaan atmmää ei ole. Joku perus hotelli kiska siel oli josta sai nuudeleita ja tunaa ja jopa jugurttia, mutta siinäpä ne ja tunnetusti ylihinnoittelulla pilattuja. Rahasta puheen ollen tähän väliin sanon, myös muille saarille halajaville, ferryt saarille on aivan turkasen kalliita! Menopaluu oli jtn 80d per nokka vai jopa enemmän, joten kun saarelle menee kannattaa siellä myös pysyä, ellei ota jotai saarikierrosta. Olin varannu meille halvimman vaihtoehdon mikä oli doubleroom Barefootlodgesta Long Island resortilta (dormipaikkoja on kyseisessä paikassa myös tarjolla). Long Islandilla on vain yksi ja ainoa jetty (uusi sana hämmensi muutaman kerran, kunnes päättelimme sen tarkoittavan laituria mihin lautat tulevat) joten paikasta ei voi erehtyä. Laituri on pitkä ja vie suoraan Long island resortin respaan. Siinä valkoisia yksittäisia, parvekkeella ja merinäköalalla varustettuja huoneistoja katsellessa, olin että tää näyttää nyt ihan joltain muulta kun hostellimajotukselta jossa piti olla jaettu keittiöt ja saniteettitilat, mutta ei syytä huoleen kyllähän se meijänäkönen maijotus sitten vihdoin avaimen saatua löytykin. Longisland resortilla on siis vähän niinkuin kaksi majoitusmahollisuutta, ilmastoitu merenrannalla oleva huoneisto ja sitten tämä missä me oltiin-parakki keskellä metsää, valkoisia tulitikkurasian kokoisia koppakuoriaisia metrin välein, keittiössä ei hellaa eikä lusikoita, suihkut kääpiöille, huoneessa kaksi lattialla pidettäväksi tarkoitettua tuuletinta asetettuina yöpöydille (jonka vuoksi toinen niistä eräänä aamuna kaatu meidän päälle sänkyyn). Lievästi sanottuna aika karsee mesta, mutta halpa ja ihan sopiva meille koska huone oli lähinnä tavaroiden säilytys ja nukkumis tarkoitukseen. Vähän täyty totutella noihin koppiksiin meinaan niitä oli paljon ja tällä tarkotan siis että laittioilla seinissä, verhoissa, lautasissa, tiskipöydillä, sohvalla EVERYWHERE ! Mutta ei ne mitää tehny oli vaa ja möllötti. Mun mielestä myös vessat ym oli ihan ihan hyvät, tosin suihkussa jouduin oleen suunnillee polvillaan ku ne oli nii matalalla mut eihän se haitannu. Resortin palveluja kuitenkin sai käyttää ihan yhtälailla. Saarella vietettiin siis yhteensä 4 yötä. En oikein muista mikä päivä tehtiin mitäkin mutta siellä ollessa käytiin snorklaamassa (johon välineet saa paikanpäältä maksua vastaan, mutta ovat sillä hinnalla käytössäsi koko vierailusi ajan), polkuveneilemässä, kävelyllä metsäreiteillä (joita muuten on aikas monta), minigolfattiin, tehtiin saarireissu Hamilton Islandille ja Whiteheaven beachille, juotiin häppäriviiniä, maattiin poolilla ja syötiin itsenäisyyspäiväillallinen resortin buffetissa. Oltiin siis jo maista ostettu meille semmonen saaricombo reissu jolla käytiin edellämainituilla saarilla. Reissusta ja saarista sen verran että kuuluisimpia saaria Whitsundaysilla on north ja south Molle, Daydream Island, Longisland ja Hamilton Island. Viimeisimmäksi mainittu saari on kunnon lomasaari ja ihanniinku suomessa mennään kesällä mökille niin mennään Ausseissakin kesälomaks Hamiltonille. Siellä on sekä hotelleja että yksityisiä asuntoja ja kaikki kulki omilla baggyautoillaan eli golfautoilla ja oikeita autoja oli tosi harvassa. Saarella on kaupat, kioskit, oma posti ja oma lentokenttä sekä valtava satama joka on täynnä teemu selänteen ja kimi räikkösen jahteja. Siellä on jopa oma eläintarha jossa on aussilaisia eläimiä. Ei siis ihan mikään vaatimaton paikka eikä todellakaan ihan jokapojan hintainen myöskään. Onneks saatiin silti leikkiä rikkaita vähän aikaa ja maata kalliin hotellin poolilla muutama tunti ennen kun mentiin lounaalle joka kuulu saarireissun hintaan. Hamiltonilta myös ostettiin meille lisää tonnikalaa nuudeleihin ja oma jugurttipurkki kämpille vietäväksi! Saarella kiertää ilmanen bussi kuljettaen jengiä ympäriinsä jossei jaksa kävellä (ensin tietysti haukuttiin kaikki jotka meni bussilla, eikö haluu vähä kattella ym kuitenki vaa 1km matka rannalle satamasta...loppujenlopuks kuitenkin istuttiin ihan itte siinä bussissa). Hamiltonilta liikuttiin ferryllä Whiteheavenbeachille joka on suhteellisen kuuluisa hienosta hiekastaan ja maisemista. Todellisuudessa ne kuvat mitä netissä pyörii whiteheavenista niin yksikään cruisetoureista ei vie kyseiselle superupeelle spotille vaan tavalliselle biitsille jossa on hienoa hiekkaa, vaikkakin on se silti whiteheaveniä. Nii ja kuinka monen teistä aurinkolasit on hukkunut whiteheaven beachille, mun on! Kävi nääs pikku äksidentti kun oltiin uimassa siin meressä, tunnetusti ultraseksikkäät stingersuitit eli mustat hupulliset lycrahaalarit päällä, ja olin laittanu arskat päästäni sinne puvun sisää. Epähuomiossa sitten aattelin vähä huljuttaa hiekkaa puvun sisältä ja avasin vetskarin enkä edes huomannu ku aaket oli jo jossain merenpohjassa. Noh biitsillä sitten riemuittiin pari tuntia ja ferryllä takasin kämpille. Lähtö oli siis aamulla 7.25 ja paluu joskus 5pm. Cruiseja järjestetään enemmänkin erilaisia Hamilton Islandilta ja Airlie Beachilta suoraa mutta ainoa yhtiö mikä menee Long Islandin kautta on Whitsundays Cruises. Long islandilla olo meni suurimmaks osaks poolilla maatessa, muita ihmisiä vaklatessa ja lasku- ja nousuvesiä ihmetellessä. Longilla oli myös joka illalle jotain ohjelmaa kuten tietokilpailu, jossa luultiin olevamme ihan kingejä mutta lopputulos 17/50 puhui puolestaan, livemusaa ja meidän vikana iltana mahtava karaoke. Mielestäni oikein kaunis ja mukava saari eikä yhtään liikaa porukkaa samaan aikaan. Käytiin kans mukamas snorklaamassa kun oltiin ostettu Airlielta meille maskisnorkkelicombot, mutta ei siellä mitään näkynyt. Jettyn vieressä piti olla joku spotti mut ainakun me mentiin niin vesi oli niin korkeella ettei mitään missään näkynyt. Myös 5m syvyyteen ja 1,5m pudotusta kestävä superkamerani loukkaantui kun vein sen mereen ja lakkautti toimintansa kokonaan. Siksi mulla ei ole kauheesti kuvia saaricomboreissulta koska koko roska oli aivan pimeenä, mutta ihmeenkaupalla muistikortti oli ok! Mut nou hätä ostin jo sitten uuden ja viel päivitetyn version mun kamerasta ja viel samalla hinnalla ku olin tuon rikkimenneen ostanut eli BARGAIN ! Longilta tullessa oltii siis vielä yks yö Airlie Beachilla jonka jälkeen lähdettii Proserpineen. Proserpine olikin sitten juuri ja juuri pari Railin kenkäkauppaa isompi kun Myllykoski ja koska oli sunnuntai, vähintään yhtä kuollut. Seuraavana aamuyönä klo 4.15 meillä lähtikin juna kohti Cairnsia. Cairnsin ihmeistä ja kameran toiminnasta lisää seuraavassa jaksossa!

Oon yrittanyt saada tata tekstia pihalle varmasti n. 600 kertaa, mutta tabletilla ja nailla hieman epavarmoilla neteilla ei ihan onnistu (nyt kun siis Balilla olen) joten nyt tulin nettikahvilaan laittamaan sen tanne! Muutaman kateutta aiheuttavan kuvan sentaan sain ladattua jossain vaiheessa joten tassa ne. Laitan jossakin kohdassa tabletilla, jos onneistuu, varmaan lisaa pelkkia kuvia kun saa wifin reunasta kiinni.
Pus kaikille ja lamminta joulua!
heh

Christmas carols Brissyssa

Brisbane

Airlie Beach

Airlie Beach

Shute Harbourista lahossa Long Islandille

Long Island

Wallaby

Lorrakeiden ruokkimista

Vesi karkas

Happy hour!

PS. Pieni paivitys taman paivan tapahtumiin, kun kuten huomaatte ploki ei ihan seuraa paivamaaraa, niin talla hetkella istun Balilla Kutalla olevassa nettikahvilassa ja odotetaan paivan paasta saapuvaa Allua tanne, jonka jalkeen suorilta jouluksi ja uvksi Gili islandille.

Melbournesta

Sydneystä siis lensin epäinhimilliseen aamuaikaan perjantaina Melbourneen iki-ihanan iken luokse joka jo vuoden oli ausseissa wh-visalla. Perjantaina ajauduttiin bottleshopin kautta yöhön. Lauantaina käytiin kaupassa ja katteltiin leffoja. Sunnuntaina sitten vietettiinkin taas sunnareita. Tiistaina käytiin vuokraamassa auto koska lähdettiin pienimuotoiselle autoreissulle gorille elikkä great ocean roadille jotai voi ajaa koko east coastin mitalla. Oikein mukavana yllätyksenä tuli että vuokrafirman puppelipoika tarjoskin meidän 5 henkiselle seurueelle henkilöauton sijasta 8 paikkasta perheautoa samaan hintaan ja totta sitten se otettiin! Auto oli iso tilava ja ajettiinkin saman tien sitten suhteellisen pitkän matkaa Johanna nimiselle camping alueelle asti. Paikka oli siis ilmainen ja erittäin sopiva yhden tai muutamannkin yön majoittumiseen. Paikalla oli oikein olosuhteisiin nähden siistit ja sopivat saniteettitilat ja hyvin lääniä majottua teltalla tai vanilla tai asuntovaunulla. Paikalle tullessa me pystytettiin meijän kaks telttaa ja lähettiin tekee nuotio rannalle. Vaikka oli pilvinen päivä saatiin nähdä aikamoisen siisti auringonlasku mereen samalla kun kyhättiin nuotioo. Oli kyllä aika uskomattomat fiilikset siinä maailman laidalla, bonfiren äärellä kuunnellen mielettömän voimakkaan meren pauhantaa. Tehtiin nuotiossa uskomattoman hyvää kanaa ja joku nachosetti illalliseks. Kuvia mulla ei oo notskihetkestä kun kertakäyttökameralla koska en viittinyt ottaa varsinaista kameraa yms mukaan sinne hienoon hiekkaan. Seuraavana päivänä ajettiin twelve apostlesille joka on yks Australian must see-listalla olevista jutuista. Upee paikka ! Vaikkakin turismista on otettu joka ikinen penni irti ja paikanpäällä on iso parkkipaikka ja kahvilaa ja ties mitä helikopteriajeluhässäkkää. Apostoleja on nimestään huolimatta kuitenkin vain enää 9 vai 8 jäljellä ja ne on siis muodostuneet kovan merenkäynnin ja muiden hurjien lunnonolojen seurauksena kun tuuli ja vesi sun muut on kuluttaneet kalliota. Käytiin katsomassa myös london bridge joka on samalla tavalla muodostunut sillan näkönen kalliomuodostelma. Samassa paikassa oli näkymä nimeltään loch and gorge eli ikään kun vesi ois kaivertanu kallioon hiekkarannan. Vaikee selittää mutta kuvat puhukoon puolestaan. Loppuviikolla käytiin shoppailemassa ja lauantaina ike oli kutsunut väkeä kotibileisiin . Pidettiin älyhyvä barbie grillattii kengua, makkaroita, kanaa ja herkkusieniä. Ja ike teki ehkä jumalaisinta perunasalaattia koskaan !! Huhh oli niiiiiiiin hyvää. Sunnuntai ja maanantai sit pakkailtiinki tavaroita ja käytiin tapaksilla Naked for satan nimisessä mestassa jossa tapakset makso dollarin tsibale. Tiistai aamuna lähdin kohti Brissyä. Melbournen turistijuttuja ei tullut kauheesti nähtyä ja viikko sielä meni sairaan nopeesti, mutta kaupunkina erittäin mielenkiintoinen, persoonallinen ja rento! En osaa sanoo onko parempi kun brissy mutta vähintään yhtä kiva. No ehkä jopa mielenkiintosempi. Mutta yks miinus on melbournen sää... aamulla saattaa ilma olla aivan jotain muuta kun sit lounasaikaan taas voi olla jo taas ihan jotai muuta. Siis päivän aikana voi maata rannalla ja loppujenlopuks istua raekuuron alla viilapaita päällä. Raivostuttavaa. Noh se lyhykäisyydessään Melbsistä.

Nyt istutaa junassa kohti Cairnsia ja herätys oli aamulla 2.40am joten huumori ei oo kukkinu koko aamuna suokaa se anteeksi. 11,5hn junamatkasta onneks enää reilu kolmisen tuntia jäljellä. Riippuen tietenkin siitä liikutaanko tästä pellon keskeltä mihinkään, jonne 10min si pysähdyttiin voimakkaan pomputuksen ja rysähdyksien saattelemana...
Seuraavaksi: ne on sekaisin, ne on väärinpäin, ilman tekstejä eli kuvat, olkaa hyvä.

SYDNEY

Blue Mountains. Vasemmalla alhaalla Three Sisters.

No mää tässä sori ku kesti. Laiskuus on suhteellisen puoleensa vetävä olotila. Plus että repee hermo tehdessä postauksia tabletilla.

Muutaman kaupunkipysäkin mittanen reilun 2vkon seikkailu on nyt tulossa päätökseen kun tässä kuumottavin tunnelmin Melbournen lentokentällä odottelen pääsyä Brissyn koneeseen. Kuumottavin tunnelmin siksi että 7kg+3kg käsimatkatavaroita ei vaa kertakaikkiaan nähtävästi riitä mulle. Ja koska chekkasin itte itteni lennolle, en  vaivautunu (uskaltanut) edes punnita rinkkaani joka varmaan pelkästään yksinään on sen sallitun 10kg ja käsveska sitten ylimääräset 4kg... noh luotan sokeasti nyt hiki kainalossa onneeni, koska millään muulla lennolla kukaan ei oo ollut kiinnostunut mun rinkan painosta. Painoo tavaroihin kertyy sillä tavalla että halvat, 'tätä mää just tarttin' -vaatteet kaikista kivoista vaatekaupoista yksinkertaisesti hyppäävät muovikasseissa mun käteeni. Äidit ja muut ettei voi väittää etteikö lappuhaalarisortsit 10eurolla ja musta maximekko 6eurolla olis muka hyvä tarjous ! Pakkohan niitten oli hypätä mun luokseni, on ku laittas rahaa pankkiin! Noh, se siitä selitysyrityksestä todistella vieläpä itselleen että nämäkin ostokset olivat täydellä järjellä käsitettävissä. Ida-Maria 'tarjoushaukka', 'bargainhunter' Oranteen seikkailuista tod.näk. tulette vielä kuulemaan lisää koottuja selityksiä jatkossakin.

Sydneyyn lähdin siis 9.11 eli päivän jälkeen fyssareita. Ne oli varanneet kahen hengen majotuksen Sydneyn aikalailla keskustasta Siesta innistä. Olin myös varannu itelleni dormipaikan paikallisesta Basesta eli backpackerihostelli ketjusta. Tytöt kuitenki ilmotti että heidän kahden hengen huoneessaan oli jostakin syystä kolmaskin sänky ja lääniä lisätyypille, joten majotuin tyttöjen kanssa huoneeseen. Ihan hyvä koska jostain syystä Brissyn päässä lentokentällä meikäläisen alaselkä meni semmoseen juntturaan ettei koskaan ennen ! Kipu oli jotai aivan odottamattoman hirveetä ja , kiitos australian, särkylääkkeitä ym. myydään ihan kaikissa kioskeissa ym. joten napsin eka lääkkeet mitkä löysin iteltäni ja sitte vielä parit panadolit ennen koneeseen nousua. Makasin myös kentän ruttosella lattialla psoas-asennossa toivoen et jännitys selästä helpottais. Sydneyyn päästessä suomalaisen sisun saattelemana pääsin kuin pääsinkin hostellille ja jäin sänkyyn lintsin ja hennan lähtiessä humpalle... liikuin kun mikäki 200 vuotias ukko etukenossa katkokävelyä muistuttavalla tavalla. Harmitti ehkä eniten ikinä, koska pelkäsin että noniin siinä sitä oltiin Sydneyssä, ihan vaan jotta voi maata hostellin sängyssä. Seuraavana aamuna olin kuitenkin urhea ja lähdettiin mun katkokävelyn siivittämänä aamupalalle ja siitä kaupungille himmaileen. Ihan en muista missä järjestyksessä mikäkin asia tapahtui mutta koko viikon aikana käytiin ainakin Sea Lifessa jossa nähtiin kaikenmoisia mereneläviä ja riutan asukkeja. Aika hieno paikka siihen nähden etten oo ikinä päässyt nextille levelille särkänniemen akvaariosta. Oli monta akvaariotunnelia ja huikeen kokosia kalakavereita ! Sulosin on merilehmä dugongi!! Hymyilevä, lempeän muumin näköinen salaattia syövä otus. Nähtiin myös manta ray joka myös oli jäätävän kokonen. Mutta mitä ilmeisemmin siltä oli poistettu se myrkkypiikki tai sit se mahollisesti oli joku toisenlainen mantan näkönen tyyppi. Ite kävin kävelyllä Harbourbridgellä, joka on muuten aivan VALTAVA !! Sen ali mahtuu hei valtameriristeilyalukset ja se on itessään monta kerrostaloa korkea silta. Sillan kupeessa sijaitsee myös boheemimpi hipsterihkö alue nimeltään The Rocks. Erittäin mukava ja mielenkiintoinen osa Sydneytä ! Viikolla käytiin oopperatalossa katsomassa modernisoitu versio Shakespearen comedy of errors- näytelmästä, josta nautin kovasti. Mutta tietenkin elämystä olisi boostannut vieläkin enemmän kyky ymmärtää sanaakaan siitä englannista. Näytelmä kun käytiin vanhaksi suoraa käsikirjoituksesta luetulla englannilla... kaikkeni yritin muttei siitä ymmärtämisestä mitään tullut. Naureskeltiin tyttöjen kanssa sitten siellä täällä missä tuntu sopivalta kohdalta nauraa... itse oopperatalo sisältä ei ollut paljoa tampere-taloa kummempi. Tai ainakaa toi playhouse-puoli jossa meidän näytelmä oli. Mutta empä kauheesti odottaisi siltä varsinaiseltakaan puolelta. Oli silti epätodellista nähdä postikorttien ja telkkariohjelmien kuvat omien silmien edessä livenä. Siistiä ! Kunnon päiväreissu jonain päivänä tehtiin Katoombaan jonne Sydneyn Central stationilta kestää junalla n.2 tuntia. Katoomba on hauska pikkukaupunki pikku kauppoineen ja ruokapaikkoineen. Katoomban pitkä keksuskatu ja ainoa sellainen vie kohti sitä miksi kinkkejä taas kuskaillaan rekkakaupalla kameroineen katsomaan yhtä maailman lukemittomista ihmeistä, meinaan Blue Mountainsien Three Sisterssiä. Kolmea kivipaasia laaksossa. No ei oikeesti ole noin vaatimaton miltä kuulostaa. Upeahan tuo paikka oli! Blue Mountainssit saa nimensä siitä kun eukalyptuspöly aiheuttaa metsien päälle sinisen sumun. Ja vastoin siis oletuksia tämä paikka oli luojan lykyllä välttynyt Sydneyn hurjilta keväisiltä metsäpaloilta, joten kinkkejä voidaan siis jatkossakin kuskata paikanpäälle. Three Sisters on siis kolme kivipaasi muodostelmaa tuossa sinisessä laaksossa. Tarina kuuluu että ennen vanhaa seudulla oli kaksi heimoa jossa toisessa kolme sisarusta jotka rakastuivat toisen heimon kolmeen veljekseen. Heimot oli kuitenkin sotajalalla ja kun heimosota alkoi poppamies taikoi sisarukset kiviksi jottei he vahingoittuisi sodassa. Mutta sota vei poppamiehen ja tytöt jäivätkin kiviksi. Ihan ok selitys mielestäni tälle luonnonilmiölle. Vikana päivänä Sydneyssä oli tietenkin päästävä legendaariselle Bondi beachille. Oli kyllä just niinku telkkarissa ja täydellinen keli ottaa täniä taas muutama tunti ja luulla ettei palamisreaktiota iholla voi enää tapahtua. Noh kyllähän sitä taas sitten muutama ravunpunaa muistuttava jälki oli iholla kun pääs kämpille kartottamaa vahingot, ei kuitenkaan pahasti. Aallot Bondilla oli omaan makuun just sopivia, ei liian rajuja, mutta paljon oli silti surffareita. Seuraavana päivänä lähdinkin aamuvarhain Melbourneen ja sanoin hyvästit fyssaritytöille jotka jatko seikkailuaan ihanaan Uuteen-Seelantiin. Muuten siis tässä on linkki Lintsin blogiin joka on pitän laittaa jo aikaa sitten tänne. Lintsillä on ihan hiukan parempia kuvia kun täsä mun blogissa, muistakaa klikata kuvat isommiks ! Upeita otoksia ! Sydney osio oli erittäin antoisa ja näin juuri sen verran kuin tarvitsi, tosin vähän oisin halunnut viel Manlylle elikkä toiselle ns. kuuluisista rannoista päästä kattelee. Kaikista mukavista aktiviteeteista huolimatta Sydney ei kuitenkaa ollu mikään semmonen mesta missä tykkäis asua tai olla viikkoa enempää. Jengi siellä on todella keskittyneitä kaikenmaailman bisneksiin ja sähköttää koko ajan menee kauluspaita vikaa nappia myöte kii ja ravatti suorassa kengät kopsuten. Todella suorituksenmakuiselta tuntui tunnelma siellä. Not good.

Ja kaikille jotka hikikarpalot otsalla jännittivät minun lisäkseni pääsinkö Melbournesta Brissyn koneeseen ilman rinkan punnitusta niin kyllä! HUH
Täsä Sydney kuvat!

jotai pensaspaloo näky koneesta

Oksettava swarowski joulukuusi Victoria Queen Mallissa

Oksettava jouluhössötys Victoria Queen Mallissa

jellyfishejä akvaariossa

DUGONGI

Muori rattaisiin

hehe

Sydneyn kaupunginosa Wooloomooloo

heh vähän nauratti parisuhdekiistely sillalla

Jonkun ystävän tie päättyi :(

Sydneyn eyetower josta kaikki osaa koko ajan kysellä, että sekös se on pohkeessa. HELL NO ! miten toi muka edes näyttää näsinneulalta!!

Olikos se nyt vuoden 2010 palojen jälkiä vieläkin nähtävissä

Kolme siskoa siinä